Eilen keskustelin erään tutun kanssa ja lopetin keskustelun sanomalla, että huomenna on raskas päivä. Vaikka sellaista ei ollut tiedossa. Noh, tuli kuitenkin.
Aamulla kello herätti seitsemältä. Otin rautalääkkeen ja menin takaisin sänkyyn. Nousin joskus yhdeksän maita eikä kaapissa mitään aamupalaksi kelpaavaa. Olisinhan minä voinut puuron keittää, mutta ei tehnyt mieli. Kello 10 tuli tämä eräs opiskelija. Suunniteltiin liikuntamahdollisuuksia. Aloitellaan hiljalleen hyötyliikunnasta.
En ymmärrä miten sairaalassa pääsin sängystä ylös virkeänä puoli seitsemän. Nyt en jaksaisi muuta tehdä kuin nukkua. Noh, huomenna on uusi aamu ja jospa aamu menisi paremmin. Titan varmaan näen huomenna.
Paha olo ollut melkein koko päivän.
Haluaisin niin kovasti laihtua. Liikaa painoa, paikat kärsii, etenkin polvet ja lonkat. Tänään Aspan työntekijän kanssa keskustelin tästä painon pudotuksesta. Ja yksi tuttu tuli eilen ruokakaupassa vastaan niin hän oli sitä mieltä, että tämä 20-25kg vuoteen on ihan hyvä vauhti. Haluaisin Lady Linen- jäseneksi. Joutunee edunvalvojalta kysymään, että olisiko mitään mahdollista saada toistaiseksi voimassa oleva jäsenyys sinne. Siellä olisi kuitenkin ryhmäliikuntatuntejakin - joita tosin vielä tällä hetkellä arastelen. Heh.. Painon pudotuksesta puhetta ja sitten tekaistiin Aspan työntekijän - ei mikään niin terveellinen - pizza. Parempi tuo on ehkä kuin, että söisin kilokaupalla suklaata. Kyllä on kuitenkin mainittava, että suklaata tekee mieli ja paljon.
Miesrintamalle.
Laitoin hänelle viestiä ja hän vastasi, että menee ihan ok, mutta nyt on väsynyt eikä jaksa viestitellä.
Hienoa! Oikeasti! :) Hän pystyy siis sanomaan asiat suoraan. Minulla olisi häneltä opittavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti