keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Säröjä padossa

Olen väsynyt. Liian väsynyt selvitäkseni.
Haluaisin vain nukkua. Kuumettakin on. Olen päästäni ihan sekaisin. Tai enhän minä ole sekaisin, kun muistan mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä. Näin sanoi omahoitajani Kangasvuoren sairaalassa Jyväskylässä.

Ulkonakin on niin pimeää ja märkää. Mustaa. Jäätä. Satunnaisia valoja. Haluaisin rinnalleni ihmisen. Jonkun, joka pitäisi minusta kiinni. Lohduttaisi, kun minä itken tai vapisen pelosta.

Itken, kun kirjoitan tätä. Miten selviän?
Haluaisin itkeä enemmän. Huutaa, paiskoa tavaroita..

Mutta eihän minulla ole lupa.

1 kommentti: